20 potilaiden osallistamisen strategiaa klinikoille (+ esimerkit)

By John Payne

Olen koonnut parhaat potilaiden osallistamisen strategiat itsenäisille klinikoille. Selvitä parhaat tavat saada potilaat osallistumaan ja miksi kannattaa aloittaa jo tänään.

Patient engagement strategies

Key Takeaways

Osallistuvat potilaat työskentelevät aktiivisesti terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ymmärtääkseen ja hallitakseen terveyttään, mikä johtaa tietoon perustuvaan päätöksentekoon ja parempaan terveyden hallintaan.

Potilaiden osallistaminen tarkoittaa yleistä osallistumista terveydenhuoltoon, kun taas potilaan aktivointi mittaa potilaan kykyä ja halukkuutta edistää hyvinvointiaan.

Potilaiden hoitovaihtoehtoja koskevien mielipiteiden sivuuttaminen voi johtaa tyytymättömyyteen. Heidän näkemyksiensä huomioiminen vahvistaa luottamusta ja lisää osallistumista.

Jälkihoito-ohjeiden noudattamatta jättäminen voi pahentaa oireita. Potilaiden osallistaminen parantaa hoitosuunnitelmien noudattamista ja varmistaa paremmat hoitotulokset.

Potilaiden osallistamisen strategioiden hyödyntäminen voi parantaa potilastyytyväisyyttä ja hoitotuloksia sekä varmistaa, että itsenäiset klinikat tarjoavat optimaalista hoitoa.

Potilas ei noudattanut jälkihoito-ohjeita loppuun asti, ja hänen oireensa pahenivat entisestään. Jälleen kerran.

Poistuessaan odotushuoneesta työntekijä kuulee potilaan valittavan, ettei kukaan kysynyt hänen mielipidettään hänen tilansa mahdollisista hoidoista.

Jos olet nähnyt tällaisia tilanteita vastaanotollasi, voi olla aika keskittyä potilaiden osallistamisen strategioihin.

Tässä julkaisussa käsitellään potilaan osallistamisen ja potilaan aktivoinnin eroja sekä sitä, miksi molemmat ovat tärkeitä. Lisäksi esitellään parhaat strategiat osallistamisen parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että itsenäisten klinikoiden potilaat saavuttavat parempia hoitotuloksia.

Lue eteenpäin ja katso, miten voit alkaa toteuttaa näitä strategioita jo tänään.

Mitä potilaan osallistaminen tarkoittaa?

Potilaan osallistamisella tarkoitetaan sitä, kuinka aktiivisesti potilas osallistuu omaan terveydenhuoltoonsa.

Lääkäri ja potilas keskustelemassa aktiivisesti
Potilaan osallistamisella on merkitystä.

Osallistuvat potilaat ovat mukana terveydenhuollossaan tekemällä yhteistyötä hoitohenkilöstön kanssa ymmärtääkseen sairautensa. He haluavat tietää ennusteensa, oireistaan, lääkkeiden sivuvaikutuksista ja hoitovaihtoehdoista.

Tämän tiedon avulla he voivat osallistua päätöksentekoon, etsiä lisätietoa ja huolehtia terveydestään paremmin.

Potilaan osallistaminen vs. potilaan aktivointi

Potilaan osallistaminen ja aktivointi ovat kaksi termiä, joita käytetään usein toistensa synonyymeina. Ne eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa. Ensin mainitulla tarkoitetaan yleisesti potilaan osallistumista omaan terveyteensä.

Potilaan aktivoinnilla puolestaan tarkoitetaan mittaria, joka kuvaa potilaan kykyä, tietämystä ja halukkuutta huolehtia hyvinvoinnistaan.

Potilaan aktivointia voidaan mitata esimerkiksi työkalulla Potilaan aktivoinnin mittari® (PAM). PAM on kyselylomake, joka on kehitetty auttamaan hoitohenkilöstöä tunnistamaan, kuinka aktiivisesti potilas osallistuu hoitoonsa.

Tason yksi potilaan kuvataan esimerkiksi olevan vaihtoehtojensa kuormittama ja kykenemätön osallistumaan tehokkaasti. Tason neljä potilas puolestaan osoittaa suurta luottamusta ja pätevyyttä terveydenhuollon prosessissa.

Aktivoituneiden potilaiden tiedetään:

  •  hoitavan sairauksiaan tai oireitaan itsenäisesti.
  • Osallistuvan toimintaan , joka vähentää oireita, hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja ylläpitää nykyistä toimintakyvyn tasoa. Aktivoitunut potilas esimerkiksi ottaa määrätyt lääkkeet, muuttaa ruokavaliotaan tai tekee suositellut harjoitukset säännöllisesti.
  • Osallistuvan hoitohenkilöstön kanssa tehtävään päätöksentekoprosessiin . Aktivoitunut potilas esittää kysymyksiä diagnoosistaan, lääkkeistään ja hoitovaihtoehdoistaan.
  • Tekevän yhteistyötä muiden hoitohenkilöstön jäsenten ja erikoislääkärien kanssa tarpeen mukaan. Aktivoituneet potilaat voivat pyytää toisen mielipiteen tai selvittää muita hoitovaihtoehtoja.
  • Valitsevan palveluntarjoajan, terveydenhuollon organisaation ja erikoislääkärit tutkimalla vaihtoehtoja, muiden suositusten perusteella ja kokemuksensa pohjalta.
  • Liikkuvan omassa terveydenhuoltojärjestelmässään ja selvittävän vakuutuksiin liittyvät vaikutukset. Aktivoitunut potilas selvittää, mitkä palveluntarjoajat kuuluvat hänen verkostoonsa, ja arvioi kustannukset.

Aktivoituneet potilaat osallistuvat yleisesti ottaen myönteisemmin. Sen ymmärtäminen, kuinka aktiivisesti ja osallistuneesti potilaasi toimivat, auttaa ohjaamaan terveydenhuoltoa koskevia päätöksiäsi.

Tarkastellaan seuraavaksi potilaan osallistamisen hyötyjä, jotta näet, miten se toimii yhdessä aktivoinnin kanssa.

Potilaan osallistamisen hyödyt

Potilaan osallistamisen lisääminen hyödyttää potilasta, hoitohenkilöstöä ja koko terveydenhuoltoalaa.

  • Osallistuvien potilaiden hoitotulokset paranevat. He hallitsevat oireitaan tai sairauttaan paremmin. He pitävät yhteyttä hoitohenkilöstöönsä ja kertovat oireidensa muutoksista, lääkkeiden sivuvaikutuksista ja muista uusista huolenaiheista.

Kun potilas seuraa tilaansa aktiivisesti, päivystys- ja kiireellisen hoidon käyntejä tarvitaan vähemmän. Yksi tapa edistää tällaista osallistumista on mobiilisovellus – eräässä tutkimuksessa havaittiin, että potilailla, jotka käyttivät mobiilisovellusta osallistuakseen aktiivisesti hoitoonsa, oli vähemmän uusia päivystyskäyntejä.

  • Koska sitoutuneet potilaat eivät hakeudu päivystykseen tai kiireelliseen hoitoon yhtä usein uudelleen, he vähentävät terveydenhuollon kustannuksia. Potilaat, jotka palaavat päivystykseen 30 päivän kuluessa käynnistään, aiheuttavat keskimäärin 15 000 dollarin uusintakäyntikustannukset.
Potilaiden uusintakäynnit maksavat noin 15 000 dollaria
Uusintakäynnit ovat kalliita ja nostavat terveydenhuollon kustannuksia.

Lääkkeiden käyttämättä jättämisen seuraukset ovat valtavat. Potilaat, jotka eivät onnistu hoitamaan lääkitystään asianmukaisesti, aiheuttavat terveydenhuoltoalalle noin 300 miljardin dollarin kustannukset vuodessa.

Potilaat, jotka eivät ota määrättyjä lääkkeitä, voivat myös kärsiä seurauksista. Esimerkiksi verenpainelääkityksen virheellinen käyttö lisää aivohalvauksen ja sydänsairauksien riskiä. Nämä pitkäaikaissairaudet voivat pitkällä aikavälillä johtaa potilaan sairaalahoitoon ja muihin hoitolaitoksiin.

  • Potilaat, jotka ovat sitoutuneita omaan terveyteensä, osoittavat suurempaa tyytyväisyyttä terveydenhuoltoonsa yleensä. He osallistuvat yleensä aktiivisesti terveydenhuoltoaan koskeviin päätöksiin, noudattavat suosituksia ja hallitsevat sairauksiaan itsenäisemmin.

Tyytyväiset potilaat pysyvät yleensä asiakkaina, minkä vuoksi potilaiden tyytyväisyyttä ylläpitävien strategioiden käyttö on kannattavuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Potilaiden säilyttäminen on edelleen terveydenhuoltoalan huolenaihe, sillä asiakaspoistuman keskimääräinen osuus on 48 %.

  • Sitoutuneet potilaat kokevat hoidon laadun paremmaksi. Yhteistyö hoitohenkilöstön kanssa oman sairauden hallitsemiseksi johtaa parempaan oireiden hallintaan ja hoitotoimenpiteisiin. Lisäksi potilaan tämänhetkisistä tarpeista tietoiset lääkärit pystyvät tarjoamaan parempaa tukea ja parempia suosituksia.

Eräässä tutkimuksessa seurattiin astmaan liittyvien sairauksien vuoksi päivystykseen otettujen potilaiden mahdollista uusintakäyntiä. Potilaat, jotka osallistuivat hoitohenkilöstönsä kanssa 14 päivän seurantakäynneille , palasivat epätodennäköisemmin päivystykseen.

14 päivän seurantakäynnit yhtenä potilaiden sitouttamisen strategiana vähentävät päivystyksen uusintakäyntejä
Seuranta- ja jatkohoito auttaa lääkäreitä ymmärtämään paremmin potilaidensa tarpeita.

Sitoutuneet potilaat kokevat myös hyvinvointinsa ja luottamuksensa sairauksiensa seurantaan ja hallintaan paremmaksi.

Nämä hyödyt mielessä pitäen tarkastellaan seuraavaksi parhaita strategioita sitoutumisen vahvistamiseksi.

Strategiat potilaiden sitoutumisen vahvistamiseksi

Potilaiden sitoutumisen parantaminen perustuu viiteen keskeiseen lähestymistapaan:

  • Poikkeuksellisen potilaskokemuksen tarjoaminen
  • Laadukkaan koulutuksen tarjoaminen
  • Yhteiseen päätöksentekoon (SDM) perustuvan prosessin varmistaminen
  • Erilaisten viestintävaihtoehtojen tarjoaminen
  • Jatkuvan ja laadukkaan hoidon tarjoaminen

Käsittelen jokaista näistä lähestymistavoista jäljempänä yhdessä kunkin toteuttamiseen soveltuvien erityisten strategioiden kanssa. Lopussa käytössäsi on 20 strategiaa, joiden avulla voit alkaa vahvistaa potilaiden sitoutumista jo nyt.

Lähestymistapa 1: Poikkeuksellisen potilaskokemuksen tarjoaminen

Mieti, miten vastaanottosi tarjoaa potilaille kokonaisuutena erinomaisen kokemuksen. Seuraavassa on joitakin vinkkejä ja strategioita, joiden avulla voit parantaa potilaiden kokemusta:

1. Luo myönteinen ensivaikutelma

Potilaan mielikuva vastaanotostasi alkaa heti, kun hän ottaa yhteyttä. Noin 75 % mahdollisista potilaista aloittaa lääkärin tai lääketieteellisten tietojen etsimisen verkossa. Varmista, että verkkosivustosi tiedot ovat selkeitä ja että sivustolla on helppo liikkua.

Älä unohda pieniä yksityiskohtia. Potilaita tulee tervehtiä heidän saapuessaan vastaanotollesi, ja heidän hoitoonsa osallistuvien henkilökunnan jäsenten tulee esitellä itsensä. Käyntiä koskevat odotukset tulee ilmaista selkeästi, jotta jokainen potilas ymmärtää ne.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulee käyttää ylimääräistä aikaa hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseen tutustumalla paremmin potilaidensa lääketieteellisiin huolenaiheisiin.

2. Ota potilaan kulttuuri huomioon

Kulttuuriset näkökohdat tulee ottaa huomioon vastaanottokäyntien aikana.

20 % ihmisistä ei käytä englantia ensisijaisena kielenään
Kielelliset näkökohdat ovat terveydenhuollossa ratkaisevan tärkeitä.

Joka viides ihminen Yhdysvalloissa asuvista puhuu kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia, joten on hyvin todennäköistä, että kohtaat potilaita, jotka puhuvat englantia vain rajallisesti.

Jos et puhu useita kieliä, varmista, että vastaanotollasi on saatavilla käännöspalveluja ja että potilaasi voivat käyttää niitä.

Noudata HIPAA-määräyksiä ja tarjoa kirjallista tietoaineistoa useilla kielillä.

Perehdy kulttuurien perustavanlaatuisiin eroihin, erityisesti niiden väestöryhmien osalta, joita todennäköisesti palvelet. Sanattoman viestinnän vivahteet, kuten katsekontakti ja etäisyys, voivat vaikuttaa siihen, miten potilaasi suhtautuvat sinuun ja saamaansa hoitoon.

Esimerkiksi länsimaisessa kulttuurissa katsekontaktia pidetään suotavana, koska se osoittaa vahvaa osallistumista ja kiinnostusta. Tämä ei päde joihinkin muihin kulttuureihin, joissa pitkäkestoista tai suoraa katsekontaktia voidaan pitää epäkunnioittavana.

Join our Newsletter

3. Ota ikä huomioon

Ikään liittyvät erot kulkevat käsi kädessä kulttuuristen näkökohtien kanssa.

Jotkut terveydenhuollon ammattilaiset pitävät iäkkäitä potilaita vaikeampina hoidettavina. Iäkkäillä potilailla voi tosiaan olla monimutkaisempia lääketieteellisiä tarpeita ja kognitiivisia ongelmia, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa osallistua omaan hoitoonsa.

Joillakin iäkkäillä potilailla on vaikeuksia ymmärtää älyteknologialaitteita ja sitä, miten nämä välineet voivat auttaa heitä terveydenhuoltoon liittyvissä tarpeissa.

Kannusta potilaita osallistumaan aktiivisesti omaan terveydenhuoltoonsa selvittämällä heidän tärkeimmät huolenaiheensa, tarjoamalla tukea teknologian käyttöön ja pyytämällä potilaita ilmaisemaan toiveensa kirjallisesti.

Myös lasten tulee ymmärtää, miten heidän ensisijainen hoitajansa vaikuttaa heidän terveydenhuoltovaihtoehtojaan koskevaan päätöksentekoon.

4. Viesti selkeästi

Tehokas viestintä on olennaista erinomaisen potilaskokemuksen kannalta. Jotta tätä strategiaa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, huomioi kaikki sanallinen, sanaton ja kirjallinen viestintä.

Hyödynnä aktiivisen kuuntelemisen tekniikoita vastaanottokäyntien aikana, kuten tarkentavien kysymysten esittämistä ja tietojen toistamista omin sanoin.

Kannusta potilaita, hoivaajia, perheenjäseniä ja muita potilaan tukiverkostoon kuuluvia osallistumaan. Tarkkaile heidän kehonkieltään, kasvojensa ilmeitä ja eleitään. Jos heidän sanattomat viestinsä eivät vastaa heidän sanojaan, kysy heidän voinnistaan ja ajatuksistaan.

Varmista, että kaikki kirjallinen viestintä on ilmaistu selkeästi, ja selitä lääketieteellinen ammattisanasto tarvittaessa.

Käytä aikaa myös palautteen keräämiseen. Anna potilaillesi mahdollisuus täyttää kyselyjä, lomakkeita ja palautekortteja joko verkossa tai vastaanoton tiloissa.

Osallistuvat potilaat kokevat voivansa ottaa milloin tahansa yhteyttä vastaanottoon ja terveydenhuollon ammattilaisiin kysymysten tai huolenaiheiden kanssa ja tietävät, että heitä kuunnellaan.

Lähestymistapa nro 2: Tarjoa huipputason koulutusohjelma

Laadukkaisiin koulutusohjelmiin kuuluu muutakin kuin diagnoosien ja hoitosuunnitelmien tarjoaminen. Vahva suunnitelma sisältää myös sen, miten esität tiedot, millaisia tietoja potilasryhmäsi tarvitsee sekä keinon tarkistaa, ovatko potilaat ymmärtäneet asian.

5. Aloita diagnoosista

Diagnoosi on usein terveydenhuollon matkan alku.

Hyödynnä PAM®-menetelmää selvittääksesi, miten potilaiden ajatukset, tunteet ja näkemykset vaikuttavat heidän osallistumiseensa jatkossa. Potilaiden kohtaaminen heidän omalla tasollaan auttaa varmistamaan, että he ymmärtävät sairautensa, oireensa, hoitovaihtoehtonsa ja hoidon keston.

Jos potilaat ovat osallistuvia ja aktiivisia, tarjoa heille lisäresursseja tueksi ja tiedonsaantiin. Jos he eivät osoita osallistumista, käytä PAM®-menetelmästä saatavia tietoja seuraavien toimenpiteidesi ohjaamiseen.

6. Tunne yleisösi

Potilasjoukkosi vaikuttaa myös päätöksiisi siitä, miten tietoa esitetään.

Noin 48 prosentilla 16–65-vuotiaista aikuisista on heikko lukutaito.

Myös vastaanottosi sijainnilla voi olla merkitystä, sillä lukutaitoasteet vaihtelevat osavaltioittain.

Tavoittaaksesi suurimman osan yleisöstäsi:

  • Varmista, että kirjalliset materiaalisi ovat keskivertotasoa olevan yläkouluikäisen oppilaan ymmärrettävissä.
  • Täydennä kirjallisia raportteja ja suosituksia havainnollisilla kuvituksilla, grafiikoilla ja kaavioilla.
  • Selitä lääketieteelliset termit suullisesti helposti ymmärrettävällä kielellä ja käytä esimerkkejä.

Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan sinun on myös varmistettava, että potilaasi ymmärtävät sen.

7. Varmista potilaiden ymmärrys

Jos kuuntelet aktiivisesti, sinulla on jatkuvasti mahdollisuuksia selventää, mitä potilaat ovat ymmärtäneet. Toista esimerkiksi potilaan kysymys tai varmista hänen kanssaan sanasta sanaan, että olette samalla aaltopituudella. Muista esittää oikeat kysymykset ja arvioida heidän huolenaiheitaan ja tarpeitaan heidän vastaustensa perusteella.

Suunnittele vastaanotolle potilaan jälkiseuranta käynnin jälkeen. Onko potilaalla kysyttävää tai huolenaiheita hoitoonsa liittyen? Tarvitseeko hän apua suositusten muistamisessa tai ymmärtämisessä? Onko hänellä vaikeuksia saada lääkkeitään tai suositeltuja palveluja?

Edistä potilaan osallistumista varmistamalla, että hän ymmärtää hoitosuunnitelmansa ja noudattaa sitä jatkossa.

8. Tarjoa resursseja

Tietoa tulisi esittää potilaiden hyödynnettäväksi monin eri tavoin ja useissa eri muodoissa.

Potilaiden osallistamisstrategioissa käytettävissä olevat resurssityypit
Mitä potilaille suunnattuja resursseja voit tarjota?

Voit esimerkiksi esittää tietoa seuraavilla tavoilla:

  • YouTube-videot, potilasportaalit, tutkimusartikkelit tai blogikirjoitukset
  • Uutiskirjeet, mukaan lukien sähköiset ja painetut versiot
  • Esitteet
  • Suoraan postitettavat tiedotteet
  • Vertaistukiryhmät
  • Kurssit, mukaan lukien lähiopetus, videoneuvottelut ja verkkoseminaarit

Mitä useammin pystyt toistamaan tiedon, sitä parempi.

Oletetaan esimerkiksi, että potilaalle annetaan kaksi vaihtoehtoa kirurgisen toimenpiteen suorittamiseksi. Terveydenhuollon ammattilainen selittää kummankin vaihtoehdon anatomisen mallin tai kaavion avulla.

Potilas lähetetään sitten kotiin kummankin toimenpiteen kuvan ja kirjallisen selityksen kanssa. Myöhemmin hän saa sähköpostin tai tekstiviestin, joka sisältää linkkejä yksityiskohtaisempiin kirjallisiin, äänimuotoisiin tai videomuotoisiin selityksiin, tai hänelle lähetetään postitse samaa toimenpidettä käsittelevä tiedote ja tutkimusartikkeli. Näin kattavat tiedot varmistavat, että potilaalla on tarvitsemansa tieto pysyäkseen aktiivisesti mukana hoidossaan.

Lähestymistapa nro 3: Ota potilas mukaan SDM:ään

Yhteinen päätöksenteko on juuri sitä, miltä se kuulostaa: terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat työskentelevät yhdessä tehdäkseen tietoon perustuvia päätöksiä oireiden lievittämisestä ja hoitosuunnitelmista.

SDM johtaa usein pienempiin kustannuksiin, sillä siihen osallistuvat potilaat käyvät harvemmin päivystyksessä ja kiireellisessä hoidossa. Aktiivinen osallistuminen omaa terveydenhuoltoa koskeviin päätöksiin lisää yleensä heidän halukkuuttaan osallistua ennaltaehkäisevään hoitoon.

Kannusta potilaita osallistumaan aktiivisemmin määrittelemällä keskustelun pääkohdat, esittämällä kysymyksiä potilaidesi näkökulmien ymmärtämiseksi ja tekemällä yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi.

9. Määrittele keskustelun pääkohdat

Aloita keskeisistä yksityiskohdista. Mitä potilaiden pitäisi ymmärtää voidakseen tehdä tietoon perustuvan päätöksen?

Pidä potilasjoukkosi mielessä. Esitä tieto selkeästi tarjoamalla visuaalisia apuvälineitä, kuten kaavioita, piirroksia ja infografiikoita.

Kun käyt läpi kutakin kohtaa, huomioi potilaan sanallinen ja sanaton vastaus. Länsimaisessa kulttuurissa katsekontaktin välttely tai levottomuus voi olla merkki siitä, ettei potilas ole kanssasi samaa mieltä.

10. Pyri ymmärtämään

Monet tekijät vaikuttavat potilaan näkemykseen ja tunteisiin mahdollisista suunnitelmista ja hoitovaihtoehdoista. Varmista, että ymmärrät heidän arvonsa ja sen, mitä nämä arvot merkitsevät heidän terveydenhuoltoa koskeville päätöksilleen.

Ota huomioon kulttuurin, uskonnon, perheen ja tunteiden vaikutus.

Selvitä potilaasi oletukset ja pelot. Ohjaavatko kielteiset käsitykset ja tunteet heidän päätöksiään? Jos näin on, he voivat hyötyä lisäkoulutuksesta tai lisäresursseista.

11. Tee yhteistyötä ja konsultoi

Kannusta potilaitasi yhteistyöhön sekä vastaanotollasi että sen ulkopuolella. Helpota heidän viestintäänsä asiantuntijoiden tai muiden osastojen kanssa.

Pyydä potilaan toiveiden mukaan näkemyksiä hoitohenkilökunnalta ja perheenjäseniltä. Vaikka nämä henkilöt saattavat olla eri mieltä potilaan lopullisesta päätöksestä, saat paremman käsityksen siitä, kuinka paljon tukea potilas saattaa jatkossa tarvita.

Jotta voit hyödyntää yhteistä päätöksentekoa parhaalla mahdollisella tavalla, selvitä, miten kukin potilas haluaa viestiä.

Lähestymistapa 4: Mahdollista heidän suosimansa viestintämenetelmät

Potilaat voivat valita useista viestintämenetelmistä. Joillakin voi olla selkeä mieltymys, kun taas toiset haluavat pitää yhteyttä useilla eri tavoilla.

12. Selvitä heidän mieltymyksensä

Yksi parhaista strategioista potilaiden osallistamisen edistämiseksi on selvittää, miten potilaat haluavat viestiä. Jotkut haluavat henkilökohtaisen puhelinsoiton, kun taas toiset valitsevat sähköpostiin vastaamisen helppouden omalla ajallaan.

Älä myöskään aliarvioi tekstiviestien voimaa. Useimmat tekstiviestit luetaan kolmen minuutin kuluessa niiden vastaanottamisesta, ellei niihin vastata jo aiemmin.

Tekstiviestit ovat yksi tehokkaimmista potilaiden osallistamisstrategioistasi, koska 95 % viesteistä luetaan kolmen minuutin kuluessa
On hyvin todennäköistä, että potilaat näkevät tekstiviestisi heti.

Pidä kirjaa potilaidesi viestintämieltymyksistä merkitsemällä ne asiakkuudenhallintajärjestelmään (CRM) tai muuhun potilashallintatyökaluun. Yksi potilashallintaohjelmiston tärkeimmistä hyödyistä on, että voit tallentaa mieltymykset ja muut tiedot potilasasiakirjoihin yhteen paikkaan (tämä on myös keskeinen terveydenhuollon CRM-työkalujen hyöty).

13. Tarjoa etäterveydenhuoltoa

Etäterveydenhuollon yleistyminen on toinen erinomainen keino edistää potilaiden osallistumista.

Potilasportaali, joka tarjoaa monenlaisia palveluja, kannustaa potilaita varaamaan ajan, lähettämään viestejä, maksamaan laskuja ja käyttämään sähköisiä potilastietojaan.

Potilaat käyttävät portaaleja myös yhä useammin. Yli kolme neljästä ikääntyneestä aikuisesta ilmoittaa, että heillä on pääsy portaaliin. Heistä 57 % kertoo tuntevansa olonsa varmaksi sitä käyttäessään.

Mahdollisuus hoitaa nämä tehtävät helposti omalla ajalla ilman, että tarvitsee käydä vastaanotolla tai tarttua puhelimeen, kannustaa monia potilaita näkemään vaivaa.

14. Ehdota työkaluja, joita he voisivat käyttää

Koska 97 %:lla ihmisistä on matkapuhelin, heidän osallistamisensa lisääminen laitteiden avulla on järkevää.

Henkilökohtaiseen hyvinvoinnin hallintaan tarkoitetut älykellot ovat myös yhä suositumpia, sillä käyttäjät voivat seurata sykettään ja muita mittareita reaaliajassa – ja raportoidusti 42 % heistä jakaa tuloksensa terveydenhuollon ammattilaistensa kanssa.

Lisäksi älyinhalaattoreita käyttävät potilaat ilmoittavat ottavansa määrätyt ennaltaehkäisevät annoksensa säännöllisemmin.

Älykkäät glukoosimittarit voidaan yhdistää matkapuhelimeen tai älykelloon, jolloin käyttäjät saavat verensokeriarvonsa näkyviin.

Potilaat voivat jopa seurata mielenterveyttään sovellusten avulla. Sovellukset tarjoavat yhdistelmän mielialan ja tunnetilan itsearviointiin tarkoitettuja ominaisuuksia sekä reaaliaikaisia tietoja sykkeestä, lämpötilasta ja verenpaineesta.

Potilailla ei ole käytössään ainoastaan useita laitteita, vaan myös lukuisia ohjelmistovaihtoehtoja.

15. Ota käyttöön oikea ohjelmisto

Potilaiden osallistamiseen tarkoitetuilla ohjelmistoilla on myös monia hyötyjä. Voit aloittaa määrittämällä, mitä tietoja vastaanottosi tarvitsee.

Voit haluta kerätä potilaspalautetta parannusten ja muutosten ohjaamiseksi. Tai ehkä keskityt saamaan potilaasi osallistumaan aktiivisemmin tarjoamalla ajanvaraustyökaluja ja sujuvamman potilaslaskutuksen. Toisaalta tiettyihin alueisiin, kuten kroonisten sairauksien hallintaan, keskittyvä ohjelmisto voi sopia parhaiten tarpeisiisi.

Potilaiden etäseuranta on jälleen yksi vaihtoehto.

Selvitä erilaisia vaihtoehtoja potilaskokemuksen sujuvoittamiseksi ja määritä, mitkä niistä sopivat parhaiten vastaanotollesi.

Nyt on aika koota kaikki yhteen strategioilla, jotka liittyvät potilaiden osallistamisen parantamiseen tähtäävään viidenteen lähestymistapaan.

Lähestymistapa 5: Tarjoa laadukkaan hoidon jatkuvuus

Potilaiden osallistuminen lisääntyy erinomaisen kokemuksen, laadukkaan koulutusohjelman, toimivan SDM-prosessin ja tehokkaan viestintäjärjestelmän myötä.

Nyt sinun on varmistettava, että näitä lähestymistapoja ylläpidetään koko hoitoketjun ajan.

Seuraavassa on joitakin tapoja varmistaa hoidon jatkuvuus ennen potilaskäyntejä, niiden aikana ja niiden jälkeen.

16. Ennen hoitoa

Ota potilaisiisi yhteyttä heti, kun he ottavat yhteyttä vastaanotollesi ajan varaamiseksi. Tee heille helpoksi vahvistaa tai siirtää ajanvarauksensa toimivan puhelinjärjestelmän, sähköpostin tai verkkosivuston kautta.

Lähetä ajanvarausmuistutuksia tekstiviestillä, sähköpostitse ja vastaajaviesteinä. Anna potilaille myös mahdollisuus tilata suoraan heille postitse lähetettäviä muistutuksia.

Lähetä esitietolomakkeet ja kyselylomakkeet potilasportaalin linkkien kautta, mutta tarjoa myös paperiversioita, jos arvelet potilaiden täyttävän ne todennäköisemmin tällä tavalla.

More Articles

17. Hoidon aikana

Luo hyvä vuorovaikutussuhde potilaisiisi heti alusta alkaen. Potilaat, jotka luottavat hoitajiinsa, esittävät todennäköisemmin kysymyksiä, tuovat esiin huolenaiheitaan ja noudattavat suosituksia.

Hyödynnä empaattisen kuuntelemisen menetelmiä, jotta potilaat kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi vastaanottokäyntiensä aikana.

Kannusta SDM:ään sairauksia, oireita ja hoitovaihtoehtoja koskevissa keskusteluissa. Tue suullisia suosituksiasi kuvilla tai kirjallisilla tiedoilla, jotka potilas voi ottaa mukaansa kotiin.

Selvitä jokaisen potilaan kulttuuritausta ja se, miten se saattaa vaikuttaa hänen näkemyksiinsä saamastaan hoidosta. Vältä oletusten tekemistä esittämällä kysymyksiä ja tarkentamalla heidän tarkoitustaan.

18. Hoidon jälkeen

Ota potilaisiisi yhteyttä vastaanottokäynnin jälkeen selvittääksesi, miten he voivat.

Käyttävätkö he juuri määrättyjä lääkkeitään? Onko heille ilmennyt haittavaikutuksia? Hallitsevatko he oireitaan hoitosuunnitelman mukaisesti? Seuraavatko he mittaustuloksiaan tai havaitsevatko he muutoksia?

Leikkauksen tai toimenpiteen jälkeen potilaille on varmistettava, että heille on varattu seurantakäynti ennen sairaalasta tai klinikalta lähtemistä. Soita heille tai lähetä heille tekstiviesti- tai sähköpostimuistutus ajanvarauksesta ja sen tärkeydestä.

Järjestä järjestelmäsi niin, että nämä seurantayhteydenotot ovat vastaanotollasi rutiininomaisia. Potilaat huomaavat ja arvostavat sitä, kun hoitajat ottavat heihin yhteyttä.

19. Poista esteet

Yksi tapa parantaa potilaiden osallistumista on tunnistaa ja poistaa mahdollisia esteitä potilaiden terveydenhuollon saannilta.

Sosiaalisten terveyteen vaikuttavien tekijöiden (SDOH) ymmärtäminen on erinomainen lähtökohta.

Sosiaalisten terveyteen vaikuttavien tekijöiden vaikutukset
Sosiaaliset terveyteen vaikuttavat tekijät (SDOH) vaikuttavat potilaiden osallistumiseen ja hoitotuloksiin.

Maailman terveysjärjestö määrittelee SDOH:n kaikiksi ei-lääketieteellisiksi tekijöiksi, jotka voivat vaikuttaa potilaan kokonaistulokseen.

SDOH-tekijöitä ovat seuraavat:

  • Sosioekonominen asema, tulot ja työllisyys
  • Asumisen turvallisuus ja vakaus
  • Jatkuva ja vakaa ruoan saatavuus
  • Koulutustaso
  • Sosiaaliset mahdollisuudet ja resurssit
  • Pääsy terveydenhuoltoon, mukaan lukien kuljetukset ja kohtuuhintaiset lääkkeet

Noin 23 % lääkäreistä ilmoittaa potilaidensa kärsivän vähintään yhdestä SDOH-tekijästä. SDOH-tekijöiden vaikutusta potilaisiisi ei voi sivuuttaa, sillä ne vaikuttavat 30–55 prosenttiin terveystuloksista.

Yhdysvaltain maatalousministeriön raportin mukaan 10,2 % kotitalouksista kokee jonkinasteista ruokaturvattomuutta. Lisäksi 10,2 prosentilla ruokaturva on heikko tai erittäin heikko.

Myös reseptit aiheuttavat usein ongelmia. Noin 20 % iäkkäistä aikuisista ilmoittaa, että heidän on vaikea noudattaa lääkityssuosituksia, koska heillä ei ole varaa reseptilääkkeisiin.

Selvitä, mitkä SDOH-tekijät vaikuttavat potilaisiisi, jotta voit määrittää, miten voit auttaa vähentämään näitä esteitä.

20. Yhteydenotot

Yhteydenotot ovat pieniä asioita, joita vastaanotollasi voidaan ottaa käyttöön potilaiden sitoutumisen ylläpitämiseksi.

Lähetä ajanvarausmuistutuksia joko kannustaaksesi potilaita varaamaan vuotuisen vastaanottoaikansa tai ilmoittaaksesi heille tulevasta vastaanottoajasta.

Lähetä potilaillesi sähköpostitse tai tekstiviestillä syntymäpäiväonnitteluja. Lähetä onnitteluviestejä, kun he saavuttavat terveystavoitteissaan virstanpylväitä.

Tarjoa potilaskyselyjä vastaanottokäynnin jälkeen ja satunnaisin väliajoin vuoden aikana. Kannusta potilaita osallistumaan arpomalla heidän keskenään lahjakortti. Kiitä heitä ja huomioi heidän osallistumisensa käyttämällä aikaa yksittäisten huolenaiheiden käsittelyyn puhelimitse tai sähköpostitse.

Pienten asioiden hoitamiseen käytetty aika auttaa merkittävästi pitämään jokaisen potilaan sitoutuneena omaan terveyteensä ja vastaanottoosi.

Valmis viemään potilaiden sitoutumisen seuraavalle tasolle?

Potilaiden sitouttamisstrategioilla on huomattava vaikutus potilaiden terveystuloksiin. Vaikka niiden käyttöönotto saattaa vaatia aikaa ja vaivaa, tulokset ovat vaivan arvoisia.

Aloita yhdestä luetelluista strategioista.

Päättäkää tiiminä, miten voitte parantaa potilaskokemusta kokonaisuutena keskittymällä luottamuksellisen suhteen rakentamiseen ja kulttuuristen näkökohtien huomioimiseen.

Keskustelkaa siitä, miten voitte tarjota potilaillenne koulutuksellisia resursseja heidän suosimissaan muodoissa ja kielillä.

Kun olette ottaneet yhden strategian käyttöön, siirtykää seuraavaan.

Paremmat potilastulokset ovat saavutettavissa. Tilaa The Medical Practice -uutiskirje tänään saadaksesi uusimmat vinkit ja trendit.

John Payne
John Payne is the co-founder and company director of Symphony Health. With over 20 years of management experience John is working alongside his wife, Dr. Kate Payne to build a multi-site Medical Practice where staff work collaboratively for the good of their patients. John is passionate about improving access to quality Healthcare in North Vancouver and sharing best practice with other people managing medical practices.
Follow the author:

You may also like